Takuusäätiö - 30 vuotta hankehumppaa julkisella rahalla

Luultavasti sinäkin olet kuullut Takuusäätiöstä. Tuosta ylivelkaantuneita pelastavasta laupeudentekijästä. Jos millä tahansa foorumilla aiheena on ihmisten taloushuolet ja velkaantuminen, parrasvaloissa paistattelee joku Takuusäätiön neuvokkaista asiantuntijoista, usein säätiön toimitusjohtaja Juha Pantzar.

Kulutuskeskeisessä yhteiskunnassa on tietenkin tärkeää vahvistaa ihmisten talousosaamista. Nyt on vain käynyt niin, että Suomessa talousosaamisen toimijoita vilisee kuin Vilkkilässä kissoja. Suurin osa kiinni veromaksajan nisässä. Tunnetuin näistä on Takuusäätiö. Ei siksi, että se olisi kolmannen sektorin toimijana lakisääteisiä talous- ja velkaneuvontatehtäviä hoitavia viranomaisia pätevämpi, vaan koska se panostaa avustusrahojensa varmistamiseksi muita enemmän viestintään ja lobbaukseen. Sinun rahoillasi. Vuonna 2022 Takuusäätiö näkyi sähköisessä ja painetussa mediassa 621 julkaisussa, kertoo säätiö saman vuoden vuosikertomuksessaan. Vuonna 2024 luku oli 424.

Takuusäätiön tarkoituksena on sääntöjensä mukaan tukea kansalaisten velkaongelmien ehkäisyä ja niiden ratkaisemiseen tähtääviä toimintoja. Sen ovat perustaneet vuonna 1990 Kirkkohallitus, muutamat seurakunnat ja liuta järjestöjä. Ja kuinka kaunis alkuajatus olikaan: myöntää vapautuville vangeille ja päihde- ja mielenterveyskuntoutujille takauksia pankkilainoihin useiden velkojen yhdistämiseksi. Vaan miten on käynyt?

Säätiöstä on vuosien saatossa kehkeytynyt veronmaksajien rahalla elävä hankehumppakone ja poliittinen lobbari, omanlaatuinen valtarakenteisiin ujuttautunut talous- ja velka-alan puoliviranomainen.

Aloitetaan johdosta.

Toimitusjohtaja ansiotulokuningas

Takuusäätiön toimitusjohtaja on ollut vuodesta 2012 alkaen Juha Pantzar. Hän kertoo taistelevansa ahneutta, kateutta ja kohtuuttomuutta vastaan kaikessa mahdollisessa. Pantzarin omat ansiotulot ovat olleet verotietojen mukaan seuraavat.

• 2024                  107 510 € (ei löydy verokoneesta, kysytty verovirastosta)
• 2023                  117 903 € (ei löydy verokoneesta, kysytty verovirastosta)
• 2022                  118 812 €
• 2021                  115 449 €
• 2020                  118 775 €

Pantzar on myös istunut Veikkauksen hallituksessa. Siis edistämässä uhkapelaamista ja siihen liittyviä talousongelmia. Tästä tehtävästään ahneutta, kohtuuttomuutta ja velkaantumista vastaan hän tienasi vuosina 2019 – 2024 Veikkauksen palkitsemisraportteihin perustuen yhteensä noin 180 000 €.

Hallintoelimissä valtion oikeushallinnon toimijoita

Takuusäätiön hallintoelimiä ovat valtuuskunta ja sen valitsema hallitus. Valtuuskunnan jäsenet tulevat säätiön perustajayhteisöistä, mutta myös oikeusministeriö voi nimetä siihen jäsenen ja varajäsenen. Miksi oikeusministeriö on haluttu mukaan kolmannen sektorin yhteisön valtuuskuntaan?

Vuosina 2023 – 2025 valtuuskunnassa on istunut varapuheenjohtajana oikeusministeriön kansliapäällikkö Antti Leinonen. Sitä ennen varapuheenjohtajana toimi oikeusministeriön lainsäädäntöneuvos Katri Kummoinen.

Valtuuskunta voi sääntöjensä mukaan kutsua jäsenikseen myös muita säätiön tarkoitusperiä lähellä olevien yhteisöjen ja viranomaisten nimeämiä henkilöitä. Muita valtuuskunnan jäseniä ei kuitenkaan ole julkistettu puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajaa lukuun ottamatta. Puheenjohtaja on diakonia- ja sielunhoitotyönjohtaja Teemu Hälli Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymästä.

Semisalainen valtuuskunta on valinnut Takuusäätiön hallitukseen neljä henkeä. Yksi heistä on oikeusministeriön hallinnonalalla toimivan Oikeuspalveluviraston johtava asiantuntija Sanna Helesuo. Virasto on yksi Takuusäätiölle rahaa jakavista viranomaisista. Vuosina 2024-2025 virasto on myöntänyt Takuusäätiölle rahoitusta liki 100 000 euroa. Tässä ei kukaan ole havainnut eturistiriitaa.

Takuusäätiön hallituksen puheenjohtaja on tuttu täti. Toisen valtiorahoitetun järjestön, Mieli ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto Matturi. Mieli ry on viime aikoina rypenyt ravintolalainaskandaalissa. Ei kovin viisasta talousosaamista myöntää vakuudetonta lainaa kannattamattomalle liiketoiminnalle.

Vuosiselvitykset vasta karhukirjeellä

Takuusäätiö ei ole toimittanut Patentti- ja rekisterihallitukselle vuoden 2024 toimintakertomusta ja tilinpäätöstä.

Vuosiselvitysten toimittamatta jättäminen määräaikaan mennessä on säätiölle paha, pinttynyt tapa. Se on toimittanut ne vuosi toisensa jälkeen vasta Patentti- ja rekisterihallituksen lähettämien karhukirjeiden jälkeen. Melkoista hällä väliä -meininkiä talousosaamisen asiantuntijalta.

30 vuotta avustusrahavirtaa

Takuusäätiö on pyörinyt jo 30 vuotta pääosin julkisella rahalla. Se saa verovaroja useista lähteistä, esimerkiksi äsken mainitulta Oikeuspalveluvirastolta, sosiaali- ja terveysministeriöltä (STEA-avustukset), kunnilta ja EU:lta. Kaikkia näitä rahoja on mahdotonta kartoittaa. Myös yritykset tukevat Takuusäätiötä.

Seuraavat tiedot perustuvat Sosiaali- ja terveysministeriön STEA-tietokantaan, Takuusäätiön verkkosivuihin, tekemiini tietopyyntöihin sekä säätiön toimintakertomuksiin ja tilinpäätöksiin. Valtiollistetuille järjestöille tyypilliseen tapaan säätiö ei viime mainittuja julkaise, mutta sain ne STEA:lta tai Virre-tietopalvelusta.

Vuosina 2017 – 2025 Takuusäätiölle on jaettu STEA-valtionavustuksia noin 16 miljoonaa euroa ja sitä ennen RAY-avustuksia 2000 – 2016 noin 19 miljoonaa euroa. Avustusten yhteismäärä vuosina 2000 – 2025 on ollut 35 miljoonaa euroa.

Vuoden 2024 tilinpäätöksen mukaan säätiö sai STEA-tukia yli 2 miljoonaa euroa. Suurin menoerä oli henkilöstökulut, 1 677 506 euroa. Työntekijöitä Takuusäätiöllä oli 29. Säätiön henkilöstöstä 80 prosenttia tekee yli 70 prosenttisesti etätöitä.

Takuusäätiöllä on myös omia varoja. Vuoden 2024 lopussa sillä oli tilinpäätöksensä mukaan rahoitusarvopapereita markkina-arvoltaan 1 482 376 euroa sekä sijoituksissa muita osakkeita ja osuuksia 1 004 073 euroa.

Avustusrahoilla kiinteistökauppaa

Takuusäätiö on omistanut vuoteen 2022 asti 629,5 m2:n kokoiset toimitilat Helsingissä kiinteistöosakeyhtiöstä osoitteessa Asemamiehenkatu 4. Sen hankintaa ja peruskorjaukseen on myönnetty avustusta 682 000 euroa vuosina 2004 – 2007. On erikoista, että valtionavustuksia on myönnetty kiinteistöhankintoihin.

Säätiön vuoden 2023 toimintakertomuksesta: ”Kiinteistön myyntituottoja koski osittainen takaisinmaksuvelvoite, koska ne oli hankittu avustusrahoilla.  Säätiö haki takaisinmaksuvelvoitteeseen kohtuullistamista. Sosiaali- ja terveysministeriön ratkaisun mukaan avustusta perittiin takaisin 64 738,00 € ja korkoa takaisinperittävälle avustukselle 5 818,64 €.”

Talousneuvontatehtailu kukoistaa

Takuusäätiön rahoittamisen verovaroin voisi vielä ymmärtää, jos se keskittyisi perustarkoitukseensa. Ja jos talousosaamisen kentän tekijöistä olisi pulaa. Näin ei kuitenkaan ole. Suomessa hääräilee kansalaisten talousosaamisen ja velka-asioiden parissa monisatapäinen joukko julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoita. Näitä ovat esimerkiksi valtio, kunnat, hyvinvointialueet, koulut ja oppilaitokset, finanssialan toimijat sekä tietenkin muut järjestöt, kuten Marttaliitto ry, Kuluttajaliitto ry, Mieli ry, Vanhustyön keskusliitto ry ja Pellervon taloustutkimus PTT ry. Mainitut yhdistykset nauttivat kaikki valtionavustuksia. Toiminnoissa on limittymistä ja lomittumista kuin mehiläispesässä, sisällä ja ulkona.

Laskin, että Takuusäätiössä pyöri vuosina 2023 - 2024 kuusi osin limittäistä hanketta: Kestävät talouspolut -kehittämisprojekti, Palkka haltuun -projekti, Penno-kehittämisprojekti, Toivo-kehittämisprojekti, Rahat pelissä -kehittämisprojekti ja Kotouttavat taloustaidot -kehittämisprojekti. Lisäksi säätiöllä on Velkalinjaa, Kysy rahasta -chattia ja Taloustsempparia, perinteistä lainantakausta ja pienlainatoimintaa. 

Verovarojen kippaaminen talousneuvonnan projektien sarjatuotantoon on erikoista etenkin siksi, että Suomessa on viranomainen, joka auttaa talous- ja velkaongelmissa: alussa mainittu Oikeuspalveluvirasto. Virasto järjestää taloudenhallinnan verkkovalmennuksia, julkaisee taloudenhallinnan työkaluja ja esitteitä ja neuvoo velkatilanteen selvittämisessä. Eli tekee käytännössä samaa työtä, mitä Takuusäätiö. Virkavastuulla.

Oikeuspalveluvirastossa talous- ja velkaneuvonnan parissa työskentelee noin 250 henkilöä eri puolilla maata. Niitä tarjotaan valtion oikeusaputoimistoissa, joita on 23 ympäri Suomen. Toimipisteitä on yhteensä yli 90. Lisäksi hyvinvointialueilla toimii eri kunnissa nelisenkymmentä talousneuvolaa. Neu­vo­loissa tar­jotaan ma­ta­lal­la kyn­nyk­sel­lä mo­niam­ma­til­lis­ta ta­lous­neu­von­taa ja -tukea raha-asioiden hoitamiseen il­man ajan­va­raus­ta.

Eli päällekkäisyyttä pukkaa jopa julkisella sektorilla. Mikä järki on rahoittaa verovaroin vielä Takuusäätiötä tai muita talousjärjestöjä? Eikö asiakkaillekin olisi selkeämpää, että tukea ja neuvoa saisi yhdeltä luukulta. Ja että talousneuvonnan oppaita ja välineitä työstäisi yksi, mielellään julkisen sektorin toimija, ja ne löytyisivät sen verkkosivuilta. Nykyinen materiaalien paljous tuottaa asiakkaille turhaa päänsärkyä. Ja niiden ylenmääräinen tehtailu yhteiskunnalle turhia kustannuksia.

Vielä sellainenkin on olemassa kuin Talousosaamiskeskus. Se toteuttaa toiminnallaan Suomen talousosaamisen strategiaa. Kyseessä on valtakunnallinen ohjelma, jonka tavoitteena on parantaa suomalaisten talousosaamista.

Runsaslukuinen toimijakunta ja hankehärdelli ei ole tuloksellisuuden tae. Ihmisten velkaantuminen on vuosi toisensa jälkeen lisääntynyt. Lokakuussa 2025 maksuhäiriömerkintöjä oli 380 000. Ulosottovelallisten määrä hätyyttää ensi kertaa 600 000 rajaa.

Viestintä- ja lobbauskarusellin pyörittäjä

Takuusäätiön viestintä- ja lobbauslista on hengästyttävä. 2023 toimintakertomuksesta: ”Takuusäätiö toteutti vaikuttamistoimintaansa mm. ylläpitämällä säätiön edustamaa näkökulmaa julkisuudessa ja erilaisissa verkostoissa, harjoittamalla lausuntotyötä, osallistumalla valtionhallinnon ja vastaavien työryhmiin, tuottamalla materiaaleja mm. eduskuntavaalien aikaan käytäviin keskusteluihin, konsultoimalla päätöksentekijöitä mm. hallitusohjelmatyössä, osallistumalla erilaisiin tilaisuuksiin omilla asiantuntijapuheenvuoroilla, järjestämällä talous- ja velka-aiheisia tilaisuuksia itse ja yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa, julkaisemalla mielipidetekstejä, antamalla lukuisia haastatteluja eri mediatoimijoille, julkaisemalla uutiskirjeitä sekä ylläpitämällä runsaasti käytettyä internetsivustoa ja viestimällä eri sosiaalisen median alustojen kautta.

Takuusäätiön vaikuttamistoiminnan näkökulmasta vuoden 2023 tärkein prosessi oli eduskuntavaalit ja niihin liittyvä vaikuttamistoiminta. Säätiö teki vaikuttamistyötä mm. rakentamalla ja välittämällä vaikuttamismateriaaleja, niin itse kuin myös yhteistyössä kumppaneiden kanssa, järjestämällä ja osallistumalla muiden vaalivaikuttamiskeskusteluihin. Hallitusohjelmavaikuttamisen yhteydessä Takuusäätiö kutsuttiin asiantuntijaksi neuvotteluihin kaksi kertaa.  Säätiön omista hallitusohjelmatavoitteista ohjelmaan päätyi 15 tavoitteesta seitsemän.”

Haiskahtaa melkoiselta ulkoparlamentaariselta vallankäytöltä. Tällä hetkellä Takuusäätiön edustajia istuu mm. oikeusministeriön asettamassa talousosaamisen neuvottelukunnassa. Neuvottelukunta toimii Suomen kansallisen talousosaamisen strategian seurantaryhmänä. Strategian valmisteluun on osallistunut, kukas muukaan, kuin Takuusäätiön Juha Pantzar.  Neuvottelukunnan puheenjohtaja on oikeusministeriön kansliapäällikkö Antti Leinonen, joka on, kuten alussa mainittiin, myös Takuusäätiön valtuuskunnan jäsen. Piiri pieni, vai miten se nyt meni.

Takaustoimintaa peliongelmaisten rahoilla

Vaikuttamis- ja viestintärumban ohella Takuusäätiöltä löytyy sentään vielä jonkin verran kiinnostusta alkuperäistehtäväänsä, maksuvaikeuksiin joutuneiden henkilöiden järjestelylainojen takaustoimintaan. Itse lainan myöntää kuitenkin pankki. Eikä Takuusäätiö suinkaan takaa lainoja omilla rahoillaan, vaan ihmisten uhkapelihäviöillä ja täysin riskittömästi.

Raha-automaattiyhdistys (RAY) on vuosina 1994 ja 1995 myöntänyt noin 10 miljoonan euroa hankeavustusta eli takauslimiittiä säätiön velkasaneeraustoiminnan takauskuluihin. Lisäksi vuonna 2005 myönnettiin vielä 350 000 euroa. Marraskuun 2025 lopussa näitä hankerahoja oli Takuusäätiöllä nostamatta 4,7 miljoonaa euroa. Lisäksi avustusta, joka on jo nostettu, mutta yhä käyttämätöntä on noin 1,4 miljoonaa euroa. Mihin avustusta on nostettu, en selvittänyt.

Vuoden 2024 aikana myönnettiin 275 takausta. Se on 15 % hakemuksista, joita oli 1884. Kovin harvaa ylivelkaantunutta on siis loppujen lopuksi kyetty auttamaan.

Outoa on, että Takuusäätiö olisi halunnut vielä miljoonia euroa lisää velkasaneeraustoiminnan takauskuluihin, vaikka mitään tarvetta sille ei vaikuttanut olevan. Tässä taulukko.

En muuten näe mitään syytä, miksei takaustoimintaa voitaisi siirtää Oikeuspalveluvirastolle.

Toinen palvelu, mitä Takuusäätiö mielellään mainostaa, on pienlainatoiminta. Pienlainaa voivat hakea yllättäviin menoihin tai harkittuihin hankintoihin henkilöt, jotka eivät saa lainaa luottomarkkinoilta pienten tulojen tai maksuhäiriömerkinnän vuoksi. Vuonna 2024 säätiölle saapui yhteensä 956 pienlainahakemusta. Pienlainoja myönnettiin 89 kappaletta. Eli vain 9 prosenttia hakijoista sai apua tukalaan taloustilanteensa. Tämäkin palvelu on päällekkäistä hyvinvointialueiden lakisääteisen sosiaalisen luototuksen kanssa.

Epäeettisen rahoitusmallin lobbaaja