Kuvittelitko, että martoissa pullantuoksuiset emännät harjoittavat vapaaehtoistoimintaa tarjoamalla kotitalousneuvontaa ja ruokakursseja. Älä kuvittele enää! Kyseessä on vain puolitotuus.
Marttojen toiminta on laajentunut kotitaloudesta irrallisille sektoreille, etenkin poliittiseen ja ideologiseen lobbaukseen. Tämä koskee erityisesti marttojen kattojärjestöä Marttaliittoa. Martoilla on myös niin tuottoisat sijoitussalkut, etteivät ne tarvitsi senttiäkään veronmaksajien rahaa. Tosin eivät setelit ruohonjuuritason kylämartoille valu, vaan jäävät pyramidin huipulle, maailmanparantajiksi julistautuneille woke-johtajille, viestintä- ja talouspäälliköille ynnä muille lobbareille.
Tuhannen taalan kysymys on, miksi valtio rahoittaa poliittiseen ja ideologiseen lobbaukseen laajentunutta ja äveriästä martta-organisaatiota. Samalla on hyvä tiedostaa, etteivät martat ole ainut valtion runsaskätisestä rahoituksesta nauttiva järjestö, jonka toiminta hipoo kyseenalaisuuden rajaa. Vuonna 2024 valtio jakoi yhdistyksille ja säätiöille yhteensä noin 1400 miljoonaa euroa.
Martta-organisaatio
Martta-organisaation rakenne on hierarkkinen. Pyramidin huipun muodostaa keskusjärjestö Marttaliitto. Sille myös ohjautuu yli puolet marttojen vuosittaisista noin 10 miljoonan euron tuotoista. Seuraavalla tasolla ovat alueelliset marttapiirit, joihin alimman tason paikalliset marttayhdistykset kuuluvat.
Marttaliitossa ylin toimeenpanovalta on sen hallituksella, jonka hallituksen puheenjohtaja on kokoomuksen europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen, joka on myös toisen valtionavustuksilla toimivan yhdistyksen, Mieli ry:n hallituksen puheenjohtaja. Marttaliiton varapuheenjohtajana toimii Posti Group Oyj:n viestintätiimin esimies Ulla Parviainen. Marttaliiton pääsihteeri on Marianne Heikkilä. Vuonna 2023 hänen ansiotulonsa olivat 150 000 euroa.
Marttojen huikea omaisuus ja tuotot
Seuraavat tiedot perustuvat julkisiin Tutki avustuksia- ja STEA-tietokantoihin, STEA:lta tietopyynnöllä saamiini Marttaliiton- ja piirien tilinpäätöksiin, liiton www-sivustoon ja sen vuoden 2024 vuosikertomukseen.
Martat uivat rahassa. Marttaliitolla on liki 25 miljoonan euron sijoitusvarallisuus. Vuonna 2024 se tuotti kulujen jälkeen liki 1,3 miljoonaa euroa. Marttapiireillä on yhteenlaskettuna noin 9 miljoonan euron sijoitukset. Piireistä äveriäin on ruotsinkielisten Finlands svenska marthaförbund rf, jolla on noin 4 miljoonan euron sijoitus- ja rahasto-omaisuus. Marttojen vuokra- ja sijoitustoiminnan tuotot ovat vuosittain noin 2 miljoonaa euroa.
Varallisuus on kerätty osin moraalittomalla tavalla. Marttaliitto ja -piirit saivat nimittäin vuosikymmeniä suurimman osan miljoonistaan uhkapeleistä, heikompiosaisten ja peliongelmaisten Veikkaukselle häviämästä rahasta.
Marttaliike saa vuosittain rahaa myös Marttaliiton perustamalta Eduard Polónin säätiöltä, jolla myös on huomattava, liki 15 miljoonan euron varallisuus ja jonka hallituksen muodostavat samat henkilöt kuin Marttaliiton hallitus. Viime vuonna martat nostivat Eduard Polónin säätiöltä 980 749 euroa, josta isoimman saaliin, 930 000 euroa nappasi pääbyrå Marttaliitto. Säätiö pyrkii säilyttämään taloudellisen tasapainon niin, että sen jakamat rahat eivät ylitä sijoitustoiminnan tuottoja.
Omaa varainhankintaakin on mukavasti. Martathan ei ole mikään hyväntekeväisyysjärjestö, vaan perii jäsenmaksujen lisäksi usein osallistumismaksun kursseistaan ja tapahtumistaan. Marttojen varsinaisen jäsenen vuosittainen jäsenmaksu on 49 euroa. Siitä paikallisyhdistys saa 11 euroa, 14 euroa korjaa itselleen marttapiiri ja 7 euroa Marttaliitto. Loput 17 euroa ohjataan Martta-lehdelle. Jäsenmaksuista, neuvonnasta ja muusta toiminnasta kertyy martoille vuosittain noin 3,4 miljoonaa euroa.
Martta-yhteisön varallisuudesta huolimatta myös valtio rahoittaa sitä. Vuosina 2017 – 2025 pelkästään sosiaali- ja terveysministeriön avustuskeskus (STEA) on jakanut martoille lähes 15 miljoonaa euroa. Vuonna 2024 Marttaliitto ja marttapiirit saivat valtiolta veronmaksajien rahaa likimain 2,9 miljoonaa euroa.
On myös olemassa ruotsinkielisten lasten ja nuorten marttojen yhdistys, Ungmartha rf ja Marttayhdistysten liitto ry, jotka eivät ole mukana laskelmissa. Ungmartha sr. saa joka vuosi opetus- ja kulttuuriministeriöltä noin 45 000 €. Marttayhdistysten liitolle on myönnetty ainakin parina viime vuonna OKM:n avustuksia 371 352 €.
Marttojen taloustietoja
Marttaliiton rahat palavat lobbaukseen
Pylväsdiagrammista selviää, että Marttaliiton suurin menoerä on viestintä. Vuonna 2024 se kattoi 44 % liiton kokonaismenoista, 1,2 miljoonaa euroa.
Viestinnän pääasiallinen tarkoitus on yhteiskunnallinen vaikuttaminen eli lobbaus. Sen avulla liitto edistää näkyvyyttään, poliittisia ja ideologisia tavoitteitaan ja varmistaa valtion rahahanojen auki pysymisen myös jatkossa. Lobbaus on taitavaa piilovallan käyttöä. Se kohdistuu erityisesti ministereihin, kansanedustajiin ja muihin valtaa pitäviin, mutta myös kansalaisiin. Toiminta on tavanomaista valtion rahoja nauttiville yhdistyksille ja säätiöille, mutta myös yrityksille.
Valtion avoimuusrekisteristä selviää, että Marttaliitto on vuonna 2024 vastaanottanut lobbausneuvontaa entiseltä keskustan kansanedustajalta, ministeriltä ja eduskunnan puhemieheltä Anu Vehviläiseltä tämän Oratius Oy:n kautta: ”Vaikuttamisneuvonnan tilaisuudessa annoin Marttaliiton johdon neuvottelupäivillä konkreettista neuvontaa ja vinkkejä siitä, miten heidän tulee tavoitteidensa edistämisessä toimia ministereiden ja kansanedustajien kanssa. Hyödynsin esityksessä omaa osaamistani ja pitkäaikaista kokemustani toiminnastani valtioneuvoston ja eduskunnan jäsenenä.”
Liiton 2025 vuosikokouksessa pääsihteeri Marianne Heikkilä totesi: ”Järjestöjen rahoitukseen kohdistuvien leikkausten keskellä Marttaliitto on pyrkinyt vaikuttamaan rahoituspäätöksiin ja antanut lausuntoja Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen STEA:n resursseja koskeviin linjauksiin.”
Lobbaus edellyttää tiiviitä suhteita poliitikkoihin, minkä vuoksi marttajohtajat ravaavat eduskunnassa jos minkälaisten tempausten siivittämänä. Tärkeää on myös kutsua silmäätekeviä marttojen juhliin ja tilaisuuksiin. Esimerkiksi Marttajärjestön viimevuotiset 125-vuotisjuhlat avasi Tasavallan presidentin puoliso Suzanne Innes-Stubb.
Kansalaisvaikuttaminen tapahtuu uutisoinnin, kampanjoiden, mediatiedotteiden, Martta-lehden ja some-viestinnän avulla. Viestintärumban päätarkoitus on pitää marttatoiminta kirkuvasti näkyvillä yhteiskunnassa. Marttaliiton talous- ja hallintojohtaja Pasi Mäkelä: ”Laadukas tekeminen maksaa. Jos emme osaa viestiä hyvästä neuvonnasta ja järjestötoiminnasta, ei kukaan kiinnostu. Viestinnällä tehdään järjestön työ näkyväksi.”
Merkittävä yhteiskunnallisen vaikuttamisen muoto on myös soluttautuminen. Marttaliitolla on kumppanuuksia ja edustuksia noin 80 yksityiseen ja julkiseen toimijaan, mm Aikakausimediaan, Hgin yliopistoon, Rikosseuraamuslaitokseen, S-ryhmään, Sitraan, Suomen YK-liittoon, valtioneuvoston kansliaan, ympäristöministeriöön, oikeusministeriöön ja valtiovarainministeriöön.
Lobbaus, viestintä ja verkostoituminen vaativat henkilöstöä. Marttaliitosta elantonsa tienaa 33 henkilöä. Henkilöstökulut olivat vuonna 2024 noin 1,9 miljoonaa euroa.
Marttaliiton agendat
Tämän vuoden tammikuussa Marttaliitto heitti romukoppaan ruokaviraston suositukset, kun se sitoutui tarjoamaan omissa tilaisuuksissaan sekä järjestämissään tilaisuuksissa vain kasvisruokaa. Ulkomaiset avokadot ja veriappelsiinit syrjäyttivät kotimaisen luomulihan, järvikalan ja riistan. Samaan kasvisruokasitoumukseen liitto kannusti myös marttapiirejä ja -yhdistyksiä. Niissä monessa närkästyttiin. Moni jäsen ilmoitti eroavansa, koska ei halua rahoittaa kattojärjestön ideologiaa. Liekö tämä ensimmäinen kerta, kun rivijäsenet äkkäsivät keskusliiton leijuvan korkealla stratosfäärin yläpuolella.
Marttajärjestöllä on myös joka vaaleissa omat vaalikampanjansa ja -tavoitteensa. Marttaliitto järjestää myös vaalikeskusteluja. Ykköstavoite kaikissa vaaleissa on järjestörahoituksen turvaaminen. Muut tavoitteet liittyvät hyvän arjen ja paremman maailman luomiseen: mm. ilmastopolitiikkaan, luontokadon ja ilmastomuutoksen estämiseen, kestävään kehitykseen, naisten ja tyttöjen oikeuksiin ja tasa-arvoon, eriarvoisuuden vähentämiseen, hiilineutraaliuden saavuttamiseen, globaaliin hyvinvointiin ja globaalin ruokaturvan ja kehityspolitiikan ja -rahoituksen edistämiseen. Jossain mainitaan myös ravitseva ruoka. Kauas ovat martat ajautuneet kotitalousteemasta ja ruokaresepteistä.
Martat hääräävät myös Somalimaassa, Malawilla, Etiopiassa ja Sambiassa, lobbaavat veronmaksajien rahaa kehitysyhteistyöhön ja osallistuvat vuosittain Pride-kulkueeseen.
Ovatkohan maalaiskylien marttayhdistysten jäsenet täysin tietoisia mitä Helsingin päämajassa puuhataan.
Itselleni marttojen nykytila valkeni vasta tähän kirjoitukseen aineistoa keräillessäni. Alkuun oli vain aavistus.
Eniten kuitenkin närästää verovarojen kippaaminen ökyrikkaalle "kansalaisjärjestölle".
Tämä kirjoitus julkaistiin alunperin 22.10.25 Uusi Suomi -blogialustalla, josta Uusi Suomi poisti sen ilmeisesti Marttaliiton ilmiannon perusteella vedoten valheellisen tai perättömän tiedon ja haitallisten huhujen levittämiseen. Kirjoitukseni ei kuitenkaan sisällä valheita eikä virheitä. Uusi Suomi ei vastannut pyyntööni yksilöidä valheet tai virheet, minkä jäkeen lähetin virallisen valituksen Alma Median sisäisen valitustenkäsittelyjärjestelmän kautta. Odotan edelleen Alma Median vastausta, jossa valheet ja virheet olisi eritelty.